Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2018.

On ollut raskasta

Kuva
Viime viikon lopulta tämän viikon lopulle on kyllä ollut rankka pätkä. Se ei toisaalta tarkoita sitä, että kuluneet päivät olisivat olleet epämiellyttäviä. Oikeastaan päinvastoin. Viime keskiviikkona suuntasimme VR:n kuljettamana pienoislomalle Tampereelle vaimon perheen kestitykseen. Arvelin vaimolleni jo etukäteen, että luvassa on aika rankka reissu ihan käytännön syistä ja itse varauduin toipumiseen jatkamalla viikonlopun jälkeen isyyslomilla vielä maanantain ja tiistain. Menomatka sujui junassa melko hyvin. Ainoa ongelma oli, että Kapteeni ei suostunut millään nukkumaan vaan valvoi illalla viisi tuntia putkeen ennen kuin uni lopulta vei mukanaan, kun meidät noudettiin autolla Tampereelta. Lopulliset unet koittivat vasta kello 12 yöllä. Matka meni silti melko helposti. Kapteeni ei osoittanut mieltään kuin pari kertaa. Hän söi hyvin ja muutamat pienet itkukohtaukset saatiin haltuun sylittelyllä. VR:n kalusto tarjosi menomatkalla suhteellisen hyvät puitteet. Ouluun asti menimme perh…

Juhla, jonka keskipisteeksi en osannut itseäni kuvitella

Kuva
Isänpäivä. Juhlapäivä, jonka keskiöön en itseäni osannut koskaan kuvitella. Aiemmassa elämässä ajatus isyydestä tuntui todella kaukaiselta. Nyt, kun katson viimeistä reilua vuotta taaksepäin ajatus isyydestä on luonteva osa minua. Mitä olin ilman identiteettiäni isänä? Ilman pientä vauvaa?Onnellista ja tasapainoista parisuhdetta? Käsitykseni itsestäni ja arvoistani oli aikalailla erilainen silloin, kun en osannut itselleni jälkikasvua kuvitella ja elin vain itselleni. Sunnuntaina vietin ensimmäistä isänpäivääni ja huomasin, että kyseessä on minulle tärkeä päivä ja  sen viettäminen oli lopulta merkityksellisempi kuin osasin kuvitella.

Olin myös enemmän kuin yllättynyt siitä, miten paljon vaimoni oli nähnyt vaivaa isänpäiväjuhlallisuuksien eteen. Minä olisin ollut tyytyväinen normaaliin viikonloppuaamuun eli yhdessä valmistettuun ja nautittuun brunssiin. Lahjoista minulla ei ollut mitään käsitystä, enkä ollut odottanut tai saati toivonut mitään. Toisin kävi. Kapteeni luonnollisesti her…

Parisuhteesta vauva-arjen keskellä

Kuva
Piti tätä aihetta lähestyä jo tovi sitten, mutta jostain syystä on jäänyt teksti kirjoittamatta. "Meidän suuri seikkailu -blogissa" lähestyttiin samaa aihetta, joten ajattelin laittaa lusikkani soppaan. Minä en sinänsä pysty antamaan tähän parisuhdeasiaan mitään neuvoja tai totuuksia. Jokainen parisuhde on erilainen eikä mitään yksiselitteistä "tee näin niin parisuhteesi kestää vauvavuoden" -ohjetta ole olemassakaan. Jokaisen on etsittävä ne koossapitävät voimat itse ja yhdessä kumppaninsa kanssa. Eikä vauvavuosi sinänsä eroa mistään muusta parisuhteeseen liittyvästä haasteesta. Kärsivällisyys, ymmärrys, anteeksianto, tahto olla toisen kanssa ja tärkeimpänä rakkaus. Ilman rakkautta parisuhteessa ei kannata olla. Minä olen sellaisissa parisuhteisessa ollut. Jälki ei ollut kovin kaunista.

Meidän parisuhteemme on varmasti muuttunut Kapteenin saavuttua. Sanoisin omasta näkökulmastani pelkästään parempaan suuntaan. Mutta myönnän, että minä elän edelleen vauvakuplassa. …