Aamurutiinit - askareita ja hengähdyksiä

Arkiaamut ovat minulle mieluista aikaa. Vaimoni omaa mestarillisen nukahtamistaidon lisäksi myös kyvyn pitkittää aamujaan sängyssä. Minä en omaa tätäkään kykyä. Kelloni herätyksen jälkeen en useinkaan jää "torkuttamaan" vaan nousen ylös. Olen hyödyntänyt tämän heräämisaikojemme erotuksen tekemällä meille aamupalaa. Minusta on kiva touhuta aamuisella puuronlaiton ja pöydänkattamisen kaltaisia kevyitä puhdetöitä. Päivä käynnistyy pikkuhiljaa ja on pieni hetki aikaa hengähtää ennen töihin lähtöä. Oma hetki. Touhuilua rauhassa, hätäilemättä ja samalla toinen saa vähän enemmän unta. Raskausväsymys näkyy myös aamuissa. Tänä aamuna herääminen oli normaalia vaikeampaa. Eilinen pitkä työpäivä varmasti näkyi vaimoni unentarpeessa.

Aamupalantekoprosessin opettelu oli myös hauska yksityiskohta parisuhteemme alussa. Minulla kesti tovi huomata, että emme nouse samalla hypyllä sängystä. Teet ja puurot olivat ensimmäisen viikon ajan jo kylmänä kupissa, kun odottelin heräävää osapuolta pöytään. Liian nopeaa toimintaa. Nykyisin olen optimoinut toiminnan niin, että tee lähtee keittymään vasta, kun kuulen hammasharjan käynnistyvän. Ajastus on parantunut. Tiedän myös, että aamutorkkuista ei kannata lähteä herättelemään turhan kovilla keinoilla. Raskauden toteamisen jälkeen olen antanut vaimoni nukkua jos nukuttaa. Kerkeämme töihin kyllä. Lisääntyneen "oman aamuaikani" olen käyttänyt siihen, että suoritan pienen lihaskuntoharjoituksen jo ennen aamupalaa tai sen laittamisen ohessa. Tämäkin valmistaa minut paremmin päivään. Tehokasta ajankäyttöä. Perusmies.

Vaimoni ansiota on se, että yleensä syön aamupalan. Vuosikausia aamupalani koostui pelkästään kupista kahvia. Nyt aamun ateriaan kuuluu teetä, kaurapuuroa, maustamatonta jogurttia, hedelmiä, marjoja ja leipää. Yllättäen ruoka myös maistuu aamuisin. Työpäivätkin tuntuvat helpommilta, kun verensokeritasot eivät heti aamusta alkaen ole miinuksella. Vireystila on parempi. Raskaus näkyy vaimoni aamupalan koostumuksessa. Tee ei ole hetkeen maistunut. Yleensä myös pahoinvoinnin tunne on aamulla sellainen, että ruokahalu ei ole parhaimmillaan. Aamupahoinvointi ei kuitenkaan toistaiseksi ole yltänyt internet-palstojen pelottelemalle tasolle. Toivotaan, että asiassa ei tapahdu suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Aamun ruoka-annokset ovat kyllä pienempiä kuin ennen raskautta.

Syömme joka aamu yhdessä aamupalan. Moniajovaimoni meikkaamisen ohessa. Mutta yhdessä. Yhteinen hetki aamulla on meille tärkeä. Älylaitteet eivät myöskään kuulu aamupalan yhteyteen. Keskitymme toisiimme. Arjessa on tärkeää etsiä aikaa parisuhteelle. Itsestäänselvä asia, mutta helppo unohtaa. Meille aamupala on tällainen yhteinen hetki. Tänään kävimme myös yhdessä lounaalla. Ruoka oli hyvää ja pääsimme hieman irti työpaikan ilmapiiristä kaupungin keskustan lounasravintolaan. Keskustelimme ja nautimme toistemme seurasta. Päätimme ottaa tavaksi yhteisen lounaan kerran viikossa. Hyvä päätös. Työpäivän keskellä otettu irtiotto saa ajan kulkemaan nopeammin ja virkistää ajatukset. Hyvä ruoka, parempi mieli toteutui myös tällä kertaa. Ravintolamaailma on kotikaupungissamme varsin monipuolinen. Ketjujen ulkopuolelta löytyy varsin tasokkaita ja omaperäisiä ravintoloita. Lounaspaikkojakin on useita erilaisia. Samassa paikassa ei jokapäivä tarvitse ruokailla. 

Lounaalla suunnittelimme myös pientä kaupunkilomaa. Hotelliyö kahdestaan toisessa kaupungissa kuulostaa hyvältä. Samalla saisimme katseltua hieman vapaammin äitiysvaatteita. Vähemmän tuttuja, joita väistellä vaatekaupoissa. 

Salamyhkäistä toimintaa. Vielä jonkin aikaa. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unelmoi, usko, taistele, uskalla

Ja pojan nimeksi tulee...

Soturi ja hattuteline