Varovaista nettietsintää - joko voi ostaa?


Työviikon alku. Motivaatiota joutuu maanantaihin yleensä kaivamaan hieman kauemmin. Mutta kyllä se päivä tänäänkin käyntiin lähti. Kireän pakkasen saattelemana. Aika lähellä -30 oli mittarin lukema, kun autoa maaniteltiin käyntiin. Lähti. Vielä. Saisivat nuo lukemat hieman alhaisempia olla. Ei ulkoliikuntaa ihan mielellään näissä lukemissa tehdä. Joku varmaan tekee. Oma rajani kulkee -20 asteessa. Liekö koululiikunnan ja armeijan tekosia.

Eilisen päivän laitoimme asuntoa uuteen järjestykseen. Järjestelimme tavaroita ja vaihdoimme kodin tekstiilejä. Ja tietysti pakkasen innoittamana laitoimme vuodevaatteet tuulettumaan. Olin tämän toimenpiteen tarpeellisuudesta hieman eri mieltä kuin vaimoni, mutta toteutin toiveen vain pienoisen mutinan saattelemana. Kyllähän petivaatteet ainakin raikastuvat ulkoilmassa, vaikka pakkasen puhdistusvaikutus on minulle jäänyt vieraaksi. Ja kotimme näyttää kyllä hyvältä. Ja tuntuu. Pienihän vuokrakaksiomme on ja isompaa hankitaan, kunhan päästään taloutta rasittavista tekijöistä eroon. Luulisin, että ennen kesää saamme tehdä muuttoa omaan uuteen yhteiseen kotiin. Olemme viihtyneet nykyisessä asuinpaikassamme, joten haaveissa olisi asunto lähitienoilta. Tarjontaakin on jonkun verran, mutta kevättä kohti asuntomarkkinat varmaan vilkastuvat.

Eilen teimme kauppakierroksen ja katselimme alustavasti vauvanvaatteita. Olisi kiva jo jotakin ostaa, mutta taikauskoni ja varmuuden maksimointi estävät toistaiseksi hankinnat. Hauska silti katsella tarjontaa ja miettiä, että muutaman kuukauden päästä meidänkin Leijonamme vetää pieniä hattuja ja bodyja päälleen. Eivätkä kaikki vaatteet vaikuta kalliilta. Toki rahaa saa vastasyntyneenkin vaatteisiin upotettua. En edelleenkään tiedä, kuinka järkevää vain hetken käytössä oleviin kangaskappaleisiin,on rahaa laittaa. Toki hyvältä nämä kalliimmat vaatteet näyttävät. Hello Kitty -printti tuo heti 10€ lisähintaa muuten normaaliin vaatekappaleeseen.

Kauppakierroksen lisäksi kävimme paikallisessa kahvilassa Runebergin tortulla ja teellä. Kyllä kannatti pieni hengähdys ja ulospiipahdus. Pakkanen oli kyllä verottanut kanssakulkijoita. Kahvilan torttu ja tee olivat hyvä kokonaisuus ja hetken irtiotto kotoa teki hyvää. Kiireinen viikkokin kummitteli jo edessä. Suosittelen pistäytymään kahdestaan kahvilla kumppanin kanssa. Ainakin meille nämä hetket ovat tarjonneet mukavaa vaihtelua arkeen ja kotitohinaan. Ja nyt ennen lapsen syntymistä lienee syytä nauttia viimeisistä "vapauden" hetkistä. Naureskelimme yhdessä, kun kahvilaksi valikoitui rauhallinen "vanhan liiton" kahvila, uuden muumikahvilan sijaan. Ensi vuonna istumme tyytyväisinä muumikahvilan puolella. Luulisin.

Sängyssä katselimme vielä turvakaukaloita ensimmäiselle vuodelle. Olen sitä mieltä, että sellaisen voi käytettynä ostaa ja tarjontaa tuntuu piisaavan. Turvaistuimeen pätenee sama viisaus kuin moottoripyöräkypärään: ostaminen käytettynä vaatii huolellisuutta ja tarkkaa silmää. Oma kypäräni on kyllä ostettu uutena. Ja nyt kun mietin, se on maksanut lähes 500€. Eli sen verran ja enemmänkin pitää olla valmis laittamaan myös pienokaisen turvallisuuteen. Autoliitolta löysin hyvän sivuston, jossa eri turvaistuinmalleja on testattu. Ei tarvitse ihan sokkona ostoksilla olla. Ja lähipiiriin lähtee kyselyitä käytetyistä vauvantarvikkeista ja vaatteista. Näin se varustelu pikkuhiljaa alkaa.

Olen jutellut vaimoni vatsalle tasaisin väliajoin. Omaksi ilokseni ja vaimoani naurattaakseni. Tarinani mahalle sisältävät yleensä hellävaraisia huomioita vaimolleni. Yritän saada niitä kiertoteitse perille. En tiedä kuuleeko vauva varsinaisesti ääntäni tai tunnistaako se sitä. Mutta juttelu on kiva rituaali esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa.

Ehkä vauva kuulee ja rauhoittuu levolle kanssamme.  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unelmoi, usko, taistele, uskalla

Äitiyspakkaus 2018 - topit ja flopit

Ai että, miten kallis syöttötuoli??