Toinen jatkoerä menossa - rv40+2





Laskettu aika tuli ja meni. Täällä ollaan, kahdestaan, ja Kapteeni möllöttelee äitinsä mahassa. Luullakseni täysin tyyväisenä vallitsevaan olotilaan. Tulevat vanhemmat ovat kumpikin kyllä vahvasti sitä mieltä, että jääräpäinen Mulju-Ukko saisi tulla jo ulos vatsayksiöstään. Mutta aktiivisesti vauva siellä itseään mahan reunuksia vasten pukkii ja tunkee jalkojaan äitinsä kylkiluita vasten. Varsin kovaotteisesti, joten välillä tekee kuulemma kipeääkin. Mitään suurempia merkkejä ei alkavasta synnytyksestä ole saatu. Muutamia harjoitussupistuksia ja vihlontaa esimerkiksi kävelyn aikana, mutta ei mitään sellaista, mistä voisi päätellä synntyksen käynnistyvän piakkoin.

Torstaina eli laskettuna päivänä kävimme aamusta neuvolassa. Hieman pettynyt olo siitä, että kävimmekin neuvolan tädin juttusilla kahden vaikka toiveena oli, että seuraava neuvolakäynti olisi ollut jo kolmenkeskinen. Mutta siellä me torstaiaamusta olimme tuttuun tapaan. "Oikea" neuvolan tätimme oli palannut lomilta kivasti ruskettuneena ja suoritti normaalit toimenpiteet. Vauvan sydänäänet löytyivät. Syke oli matalampi kuin viimeksi, mutta viime kerralla Kapteeni liikkuikin koko tutkimuksen ajan melkolailla. Nyt aamuvenkoilu alkoi vasta tutkimuksen jälkeen. Tämä siis selittänee matalamman sykkeen. Vaimolta mitattiin verenpaine, joka oli totutulla tasolla sekä paino, joka taisi olla jopa hieman laskenut viime kerrasta. Sokeriarvot olivat tällä mittausvälillä hyvät, joten kaikki oli normaalia. Tuntemuksista ja mielialasta keskusteltiin ja kumpikin meistä myönsi, että hieman kärsimättömiä ollaan. Neuvolan täti nyökytteli ymmärtäväisesti ja sanoi, että varmasti kärsivällisyys on koetuksella, mutta synnytys voi alkaa hetkenä minä hyvänsä. Pitää vain ottaa rennosti ja nauttia. Hemmotella itseään ja toisiaan. Hyviä neuvoja. Saimme myös lähetteen äitipolille, jonne sovittaisiin seuraava kontrollikäynti. Lisäksi varattiin viikottainen seuranta-aika neuvolaan ensi viikon tiistaille, jos äitipolin aika menisi pidemmälle.

Ajattelimme tässä vaiheessa, että pääsisimme äitipolille vielä tämän viikon aikana lähes samantien, koska raskausdiabeteksen takia olemme polilla kokoarviossa kulkeneet aika moneen kertaan. Käynnistyksestä puhuttiin ensimmäisen kerran mahdollisuutena jo raskausviikolla 38. Pettymys olikin melkoinen, kun äitipolin aika annettiinkin vasta ensi viikon perjantaille eli rv41+1. Perusteluna oli se, että vauva on kasvanut normaalikäyrillä ja tämä on normaalikäytännön mukainen. Viimeksi kokoarviossa raskausviikolla 38 Kapteeni oli arviolta 3100g. Olimme ajatelleet, että käynnistämistä alettaisiin raskausdiabeteksen takia puuhaamaan heti lasketun ajan jälkeen, mutta olimme väärässä. Ilmeisesti ruokavalio on purrut niin hyvin, että vauvan kasvu on pysynyt normaalissa ja tarvetta aikaisemmalle käynnistykselle ei ole. Joten viikko vielä lisäaikaa ennen kuin käynnistämistä aletaan edes miettimään. Sinänsä luonnollinen synnytyksen käynnistyminen lienee parempi vaihtoehto, mutta raskauden jatkuminen vielä viikon tarkoittaa muutaman pitkän odottelupäivän lisää.

Perjantaina kävin vielä töissä ja pistin kesäloma-anomuksia ensi viikon maanantaille ja tiistaille. Olin varautunut siihen, että vauva olisi jo saapunut ja työmotivaatio ei ollut nyt kovimmillaan. Pitkä viikonloppu varmaan auttaa keskittymään olennaiseen eli vaimoon ja loppuraskauden viimeisiin metreihin. Töistä ei muutenkaan ole meinannut tulla mitään, kun kaikki muut ovat lomailleet ja työpaikalla on ollut ns. tyhjäkäyntiä aikalailla. Perjantain kunniaksi kävimme pirtelöllä Kauppayhtiöllä ja käveleskelämässä kaupungin keskustassa. Sattumalta satuimme olemaan liikkeellä oikeaan aikaan ja näimme Zetor-marssin rantautuvan kaupungiin. Olivat käyneet traktoreillansa Ylläksellä asti ja tehneet ilmeisesti muutaman ennätyksenkin samalla. Muuten ilta meni rauhallisissa tunnelmissa ristikkoja täyttäen ja uutta lempisarjaamme Orange Is The New Black seuraten. Helteiden tilalle saapui ukkoskuuroja, jotka toivat helpostusta myös lämpötilan laskun merkeissä.

Tämän lauantain olemme aloittaneet kävelyllä kauppaan, grillaamalla, jonka jälkeen siirryimme katsastamaan jenkkiautotapahtumaa Ravintola Valdemarin parkkipaikalle. Hienot autot ja hyvä sää olivat houkutelleet paikalle muitakin. Äänestimme suosikkiamme ja kävimme vielä kaupasta jäätelöt kotimatkalle. Illalla on aikomuksena vielä käydä siipiä Wingstonista ja katsoa Shape Of Water -elokuvaa. Eli tällaista rauhallista odottelua. Hemmottelua ja raskaustuntemusten kuulostelua - ei vielä merkkejä synnytyksen lähestymisestä.

Pitkästi ei enää pitäisi olla matkaa. Vauhti vain tuntuu nyt kalkkiviivoilla pysähtyneen. Olemme kumpikin valmiita siirtymään seuraavaan vaiheeseen. Pitäisi kai osata nauttia näistä viimeisistä kaksin vietetyistä päivistä. Ja kyllähän me nautimmekin. Hetkittäin osaa jo unohtaa, että tässä odotellaan erästä vatsassa asuvaa vastarannankiiskiä saapuvaksi. Ja mukavaahan se on ottaa päiväunia kaikessa rauhassa kahdestaan, kun hyvällä syyllä voi vain olla. Ei tässä kuitenkaan enää maakuntamatkailua uskalla harrastaa. On pysyttävä lähellä synnytyslaitosta.

Odottavan aika on pitkä. Kapteeni on viimeistään jouluna täällä. Luulisin.

Askeleita isyyteen blogi Instagram:issa
Askeleita isyyteen blogi Facebook:issa
Perhekupla: Perhekupla.fi

Kommentit

  1. Voi että. Muistan niin elävästi kuinka tuo turhautuminen oli niin kovaa. Kyllä se Kapteeni sieltä pian ilmestyy syliinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tämä turhauttaa. Nyt on alkanut jo neljäs jatkoerä (40+4), eikä oikeastaan merkkejä alkamisesta ole tullut. Huomenna menemme taas neuvolaan ja sitten vasta perjantaina äitipolille. No yritetään nauttia nämä viimeiset päivät kahdestaan. Kiitos tsempeistä!

      Poista
  2. Tsemppiä, toivottavasti jatkoerät on jo päättyneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on summeri soinut ja Kapteeni ilmestyi luoksemme lauantaiaamuna! Voivat hyvin vauva ja äiti. Isä on vähän pihalla, kuten yleensäkin.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unelmoi, usko, taistele, uskalla

Soturi ja hattuteline

Ja pojan nimeksi tulee...